Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.
1. Joh. 3:2
Ihminen lapsena on jo kaikin puolin “valmis”, mutta jollain tavalla kuitenkin ajattelemme, että hänen pitäisi vielä varttua ja saavuttaa tietty ikä, jotta hän olisi täysikasvuinen, aikuinen ja vastuullinen. Tässä Raamatun kohdassa viitattaneen tuohon “epävalmiuteen” joka meissä on suhteessamme Jumalaan. Osaamme jo jokusen sanan ja kenties pyrimme jo konttausasennosta pääsemään jaloillemme , mutta kukaan ei vielä oikein tiedä tuleeko meistä myöhemmin runoilijoita vai pikajuoksijoita. Meillä on esikuvia ja ympäristötekijät, jotka vaikuttavat meidän valintoihimme kun kasvamme ja erikoistumme. Kaikki ympärillämme olevat asiat eivät ole hyviä ja jotkut asiat tuntuvat olevan suorastaan haitaksi omille pyrkimyksillemme. Saamme kuitenkin luottaa siihen, että kun pysymme Jeesuksen seurassa, niin meillä on hyvä isoveli, josta mallia ottamalla tulemme hänen kaltaisekseen. Siitä kertoo myös pieni On mulla Isä taivaassa – rukouslaulu. Mutta malttia – se tapahtuu täydellisesti vasta kun Hän saapuu kirkkaudessaan. Siihen asti saamme pysytellä opetuslapsen tai oppipojan asemassa ja varttua hänen armossaan.