Luulen etten ole kovinkaan poikkeuksellinen, kun totean, että haluan elää rauhassa, toimia oikein ja viisaasti, tavoitella hyviä asioita, olla sopivasti menestynyt tehtävissäni ja vähintäänkin hyvä ystävä tuntemilleni ihmisille. Ehkä listaan mahtuisi vielä muutama asia, mutta tässä varmaan yleisimmät hyveet. Nämä samaiset syyt ajavat monesti myös rikolliset hakeutumaan omaan porukkaan. Näitä asioita tavoitellessaan ihminen kaipaa hyviä ohjeita ja ihmisiä, joilta voi oppia kuuntelemalla heitä ja, tai paremmassa tapauksessa tekemään kuten he tekevät. Tämä riittää myös monesti motiiviksi, miksi ihmiset hakeutuvat seurakuntaan ilman, että he olisivat saaneet suuren herätyksen tai että heidän elämänsä olisi todella väärillä urilla. Tunnustan, että monesti kirkkoon mennessä nuo motiivit ovat olleet mielessäni. Ovatko nämä vääriä motiiveja?
Minulle tulee mieleen Raamatusta montakin kohtaa ja kertomusta, joissa samankaltaiset inhimilliset motiivit tulee esiin. Näistä kertomuksista voin sitten ammentaa itselleni oppeja ja roolimalleja eri tilanteisiin. Ei tämä ollut Paavalillekaan vierasta koska hän kirjoitti näin:
Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.
1. Kor. 15:19
Monet, jopa ei kristityt tietävät ja tunnustavat Jeesuksen vuorisaarnan opetukset omaksi ohjenuoraksi miten pitäisi elää jos haluaa elää hyvän elämän. Mutta nämä Jeesuksen opetukset ja ihmeet eivät kuitenkaan olleet niin tehokkaita, että niiden voimasta ihmiset olisivat kääntyneet hänen opetuslapsikseen, ehkä ne ovat toimineet alkusysäyksenä Jeesuksen seuraamiselle. Pian kuitenkin jokainen saa huomata, että Kristuksen tärkein tehtävä oli lunastaa meidät vapaaksi synnin ja kuoleman kahleesta. Niiden ymmärtäminen sydämellä vaatii Pyhän Hengen toimintaa. Se, miten Raamattu tänä päivänä puhuttaa edelleen minua ja monia muita, kertoo sen elävyydestä vielä nykyaikanakin. Ne, jotka arvostelevat Raamattua ja sen sisältämää sanomaa ovat ihmisiä, joiden puolesta pitää rukoilla paljon, niin paljon, että tarvitsemme siihen Jeesuksen ja Pyhän Hengen apua.