Paastoon laskeutumisen sunnuntaina on kirkkokäsikirjan 3. vuosikerran teksteissä runsaudessaan valtava määrä aiheita. Meillä on teksteissä aiheena ihmisen syyllisyys synteihin, Jumalan tuomio, Jumalan armo, ihmisen kääntymisen tarve ja vaatimus (Hes 18:30-32). Jumala on meidän turvamme ja kalliomme, Hän varjelee meidät vihollisten käsistä (Ps 31:2-6). Jumalan ja hänen rakkautensa ylistys, josta apostoli Paavali meille kirjoittaa (1. Kor 13). Meidän lahjamme ja tekomme eivät ole yhtään mitään, jos meillä ei ole Hänen rakkauttaan niitä aikaansaamassa.
Evankeliumissa (Mark 10:32-45) on teksti, joka vie meidät Jerusalemiin vievälle tielle. Tie oli raskas kulkea niin Jeesukselle kuin hänen opetuslapsilleen. Useimmat kaupungit suojamuureineen rakennettiin kukkuloille, vuorien rinteille helpottamaan sen puolustusta vihollisia vastaan. Se tarkoitti myös sitä, että kun ihminen aivan arkisessakin elämässä halusi päästä temppeliin, joka sijaitsi muutenkin korkealla olevan kaupungin korkeammalla paikalla, hänen piti olla kohtalaisen hyvä kuntoinen, ja perille päästyään hän saattoi ”humaltua” siitä asemasta, jonka hän oli omin voimin saavuttanut. Ehkäpä jotain tuollaista ”menestyksellisyyttä” saattoi olla myös Sebedeuksen poikien Jaakobin ja Johanneksen motiivina, kun he vaativat Jeesukselta kunniapaikkaa hänen rinnallaan. Tämä on ihmisluonnolle hyvin luonteenomaista odottaessaan palkintoa ”hyvin” tehdystä työstä, eikä Jeesus sitä ominaisuutta meistä halunnut poistaa, hän halusi meidän näkevän sen miten meidän tekomme arvioidaan taivaassa toisella tavalla kuin mihin meitä täällä maailmassa totutetaan. Kun me käännymme Kristuksen puoleen ja seuraamme häntä, saatamme kyllä saavuttaa myös maailman silmissä jonkin korkean aseman ja menestystä, mutta se ei ole tarkoitus tai päämäärä. ”Joka tahtoo olla suurin, olkoon toisten orja.”
Evankeliumin alussa oli myös maininta siitä kuinka hänen seuraajansa alkoivat pelätä. Mistä tämä pelko alkoi kumpuamaan? Edellisessä Markuksen luvussa 9 oli muutamia samanlaisia tapahtumia kuin on tässä luvussa 10. Siellä Jeesus kertoo opetuslapsilleen tulevasta kuolemastaan ja ylösnousemuksesta (Mark 9:31-32). Jos sinulle kerrotaan, että joku sinun läheinen ihminen tai tärkeä asia elämässäsi on poistumassa, niin eiköhän sinuakin pelota, minua ainakin pelottaa. Vaikka Jeesus rakastaa sinua ja minua yhtä paljon ja määrättömästi, niin ei hän jätä myöskään kertomatta sitä, että hänen seuraamisensa voi olla vaivalloista, jopa vaarallista. Hän kuitenkin lupaa olla meidän kanssamme joka päivä ja joka hetki.
Olen näistä tämän päivän Raamatun kohdista tehnyt pari kappaletta, joiden nuotit löydät alla olevista linkeistä.