Alla olevan ote Jeesuksen vuorisaarnasta on monelle kirkossa kävijälle tuttu.. Aiheena on lähimmäisen rakastaminen. Kuinka paljon onkaan viime aikoina jopa julkisissa medioissa odotettu, ellei jopa vaadittu kristittyjä rakastamaan lähimmäisiä. Ja meitä kiristetään sillä, että koska Jeesus on rakastanut, niin meitäkin velvoitetaan siihen. Mutta huomataanko tämä Jeesuksen vaatimus kokonaisuudessaan:
Te olette kuulleet sanotuksi: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi’. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin? Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? Olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.
Matt 5:43 – 48
Jumala on rakentanut meidät rakastamaan. Olemme saattaneet elämämme aikana kohdata ihmisiä, joiden kanssa on helppo ja mukava olla, riippumatta siitä ovatko he tietojemme mukaan ”meitä uskovaisia” tai niitä muita. Joku saattaisi antaa tuolle tunteelle nimityksen rakkaus. Aurinkoisena päivänä on helppo olla aurinkoinen ja sateisena päivänä yhdessä murjottaa. Mutta Jeesus laittoikin tämän meidän rakkauden todelliseen testiin. Kuinka monelta onnistuu vihollisen rakastaminen? Kuinka moni on valmis antautua lyötäväksi jos toinen haluaa olla väkivaltainen, kuinka moni iloiten on valmis jakamaan kaikki rahansa köyhille tai julkisesti häpäistynä, alastomuuteen pakotettuna luopumaan viimeistäkin inhimillisyyden rippeestä kulkeakseen kahlittuna tuon kerskailijan perässä. Käsi pystyyn kuka näin kokee tehneensä tai edes kuvittelee siihen kykenevänsä. No, minä en ainakaan.
Jeesus laittoi riman todella niin korkealle, että kohtalaisellakin itsetunnolla oleva ihminen tietää tehtävän mahdottomaksi. Jeesus ei tullut kumoamaan lakia ja tämä lähimmäisen rakastaminen on osa Jumalan Mooseksen kautta antamaa lakia (3.Moos 19:18). Jeesus todella laajensi tämän niin, että jokainen ihminen on lähimmäinen ja kaikki mitä meidän tulee tehdä, puhua ja jopa ajatella pitää olla rakkautta. Nyt eivät nekään, jotka jollakin tavalla ovat pystyneet elämään niin suojattua elämää, ettei he omasta mielestään ole joutuneet rikkomaan lakia, joutuvat ahtaalle, meidän muiden kanssa.
Johannes jatkaa aiheesta:
Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
1.Joh 3:16
Katsokaa, minkä kaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sen tähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.
1.Joh 3:1
Eli koska Jumala halusi sovittaa maailman synnit antamalla oman Poikansa kuolla ristillä ja herätti hänet kuolleista, hän myös liitti meidät, jotka uskomme Jeesukseen, omaan perheväkeensä. Hän antoi meille Pyhän Hengen oppaaksi ja joka aikaansaa meissä tekoja, joita kutsutaan uhrautuvaksi rakkaudeksi, myös vihamiehiämme kohtaan. Vaikkemme itse itsessämme siihen kykenekään, niin meidän pitää kuitenkin ojentautua eli kaikin voimin, tiedoin ja taidoin pyrkiä siihen, rukoillen.
Sinusta, kuten minustakin on vaikea tunnistaa niitä tilanteita, joissa voisimme osoittaa tuota rakkautta. Emme välttämättä näe omassa toiminnassa mitään mikä viittaisi siihen, että todella rakastamme lähimmäistä. Meidän pitää vain uskossa luottaa siihen, että Jumala käyttää meitä toteuttamaan tahtonsa kunhan pysymme Kristuksessa. Vielä vinkkinä ja huoneen tauluna Paavalin lyhyt lause, joka auttaa monessa tilanteessa korjaamaan omaa toimintaa oikeaan suuntaan:
Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niin kuin Herralle eikä ihmisille.
Kol 3 :23