Miten tärkeää onkaan, että ihmisellä on oma nimi ja jokaisella asialla ja käsitteellä on oma sanansa. Erotukseksi muista luomistaan olioista Jumala antoi ihmiselle ominaisuudeksi myös puhumisen taidon. Raamattu kertoo asiasta näin:
Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niin kuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.
1.Moos. 2:19
Jumala on alusta asti halunnut jutella ihmisen kanssa, samaa kieltä olemme voimme käyttää myös toinen toisemme kanssa. Ihmisen ensimmäisiä sanoja (tietenkin äidin tai isän – lue ättä) jälkeen onkin sana minä, ja painokkaammin ”minä itte”. Itsensä ja ympäröivän maailman hahmottaminen sanoja avuksi käyttäen alkaa siis hyvin varhain, myös Jumalan ja hänen tahtonsa selvittäminen on helpompaa kun meillä on sanat sitä varten.
Mooses halusi tietää kenen nimissä hänen tuli lähteä täyttämään vaikeaa tehtävää; johdattaa kansaansa pois Egyptin orjuudesta luvattuun maahan.
Jumala vastasi Moosekselle: ”Minä olen se, joka minä olen”. Ja hän sanoi vielä: ”Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne”. Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: ”Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.
2.Moos. 3:14 – 15
Jumala siis nimellään kertoi, että kaiken olevaisen oleminen perustuu siihen, että hän on. Hänen nimessään alkuosa minä taas kertoo sen, että hän on persoona. Hän loi maailman sanallaan eli Sana oli läsnä jo silloin.
Kun Sana sitten syntyi ihmiseksi, Kristukseksi, oli Jumalalle tärkeää kirkastaa eli vahvistaa, tehdä selväksi kuka Jeesus oli. Todistajina tässä tapahtumassa oli miehet, joiden kanssa Jumala itse oli puhunut sekä miehet, jotka Jeesus oli valinnut mukaansa.
Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään; ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista. Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa. Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä”.
Mark.9:2 – 4 ja 7
Johannes, joka oli todistamassa tätä Kristuksen kirkastamista sai vielä myöhemmin Hengen valtaamana nähdä Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen, jossa hän kohtaa Jeesuksen taivaallisessa asussa ja hahmossa. Tässä Kristus vielä vahvistaa jumalallisen olemuksensa:
Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: ”Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.
Ilm.1:17 – 18
Jumala tuntee myös sinut nimeltä:
Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun.
Jes. 43:1