Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Matt. 6:14-15
Moni miettii miten Jumala, joka on Rakkaus ja joka on osoittanut rakkauttaan antamalla ainoan poikansa tulla ihmiseksi lunastaakseen meidät pahan vallasta, voi vaatia meiltä jotain näin ylitsepääsemättömän vaikeaa asia – anteeksiantoa. Hän lisää vielä ”löylyä” ja sanoo, että jos emme niin tee, ei hänkään ole meitä kohtaan armollinen. Ei ihme, että viimeistään tämän kuultuaan moni kerää kimpsunsa ja kampsunsa ja lähtee kirkosta ulos liittyäkseen ties mihin muuhun tahansa porukkaan.
Mutta, hei, ei hätiköidä! Jeesus aivan tätä kohtaa ennen opettaa meille hyvin tiiviin ja kaiken kattavan Isä meidän – rukouksen.
Jeesus opettaa meille, että mitä tahansa asiaa, joka ei ole Jumalan tahdon vastaista, pyydämmekään Isältä hänen Poikaansa, Jeesukseen vedoten, sen me saamme. Edellä rukoilimme yhdessä Jeesuksen kanssa: anna meille anteeksi meidän velkamme. Ja sitten rukous jatkuu sanalla: niin kuin. Sillä sanalla niinkuin mielestäni tarkoittaa matemaattista merkkiä = (on yhtä suuri kuin), joka määritellään niin, että tämän merkin molemmilla puolilla olevat lausekkeet ovat yhtä suuret; kun toinen toteutuu, niin toteutuu toinenkin puoli yhtälöstä.
Joten kun kerran olemme pyytäneet ja saaneet anteeksi Jumalalta, niin siitä seuraa, että mekin voimme, kykenemme, saamme ja meidän myös pitää näyttää toten sen, että olemme saaneet velkamme anteeksi, antamalla anteeksi omille velallisillemme. Silloin yhtälön molemmat puolet täyttyvät.
Usein kuitenkin käy niin, että me menemme sorkkimaan, muuttelemaan tuota yhtälön meidän puolista lauseketta lisäämällä tai vähentämällä jonkin muuttuvan tekijän, tarkemmin teon. Silloin yhtälö onkin epätosi ja aiheuttaa ristiriidan. Ei siis muuteta tätä Jeesuksen määrittelemää lauseketta vaan uskotaan, että se toteutuu ja eletään sen mukaan. Antaessamme anteeksi todistamme saaneemme anteeksi ensin ja että yhtälön toinen puoli on myös totta meidän elämässämme